Lymfahieronnasta apua turvotukseen

Lymfahieronta voi auttaa moneen tilapäiseen tai pitkäaikaiseen, elämää välillä herkästikin häiritsevään vaivaan, oireeseen ja ongelmaan. Hierontaa suositellaan erityisesti turvotuksen ehkäisyyn, ja käymmekin tässä blogissa läpi syitä mistä turvotus voi johtua. Pinjamin kosmetologit Pirjo ja Susa kertovat myös milloin lymfaturvotukseen voi hakea apua kosmetologilta ja milloin on syytä kääntyä lymfaterapeutin puoleen.

Ihan aluksi on kuitenkin hyvä ymmärtää mistä kehomme koostuu ja miten se toimii. Käydään tämä lyhyesti läpi.

Kehossamme on olemassa putkisto, kuljetusjärjestelmä, joka muodostuu verisuonistosta ja lymfa- eli imusuonijärjestelmästä. Verenkierron järjestelmä on näistä kahdesta useimmille tutumpi. Lymfasuonisto ei ole samalla tavalla verenkierron kanssa kiertävä järjestelmä, vaan lymfakierron suunta on ainoastaan sydämeen päin. Imusuonia on kaikkialla kehossamme, ja ne noudattavat valtimoiden ja laskimoiden kulkua.

Kun syömme ruokaa, ruoansulatuksessa entsyymit pilkkovat ruoan sisältämät rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet pieniksi paloiksi, jotka imeytyvät ohutsuolen seinämän läpi verenkiertoon, ja sitä kautta kaikkiin elimistömme soluihin. Ravintoaineiden kuljetus tapahtuu verisuoniston ja imuteiden välityksellä.

Solun sisään päästäkseen ravintoaineet kulkeutuvat sidekudoksen läpi. Solut hyödyntävät ruoasta saatavat ravintoaineet energiaksi, mutta prosessissa syntyy myös solujätettä, eli kuona-aineita. Kuona-aineet kuljetetaan edelleen paksusuoleen ja poiskuljetusta varten ne siirtyvät solusta sidekudoksen läpi takaisin verenkiertoon.

Meillä on kehossamme vajaa kolmasosa kiinteää ainesta ja 70 % nestettä, josta 5 % on verta, 15 % sidekudoksessa olevaa nestettä ja loput solunsisäistä nestettä. Sidekudos erottaa veren solunsisäisestä nesteestä ja ravinto- sekä kuona-aineet kulkeutuvat eteenpäin pääosin siis näiden nesteiden avulla.

Verenkierto pystyy kuljettamaan pienikokoisia aineita sidekudoksen läpi, mutta molekyylitasoltaan suurempien aineiden poistamisesta vastaa imuneste- eli lymfasuonisto. Normaalioloissa imunestejärjestelmä kuljettaa kudoksesta siis muun muassa ylimääräistä nestettä, valkuaisaineita, rasvoja ja kuona-aineita, mutta myös bakteereita ja viruksia. Lymfajärjestelmää voi ajatella vähän kuin viemäriverkostona, joka on elintärkeä kehomme nestetasapainon ylläpitäjä, ja samalla sillä on tärkeä tehtävä myös kehon puolustusjärjestelmässä.

Imunestekierto voi häiriintyä

Lymfaturvotuksesta kärsivällä henkilöllä imunesteen virtaus on estynyt, ja sen seurauksena imuneste kertyy ihonalaiskudokseen, ja kyseinen kehonosa turpoaa. Yleisimmin turvotusta esiintyy alaraajoissa, mutta sitä voi ilmetä myös yläraajoissa, kasvoilla, vartalolla ja sukupuolielinten alueella.

Turvotus on epätasapainoa nesteen tuonnin ja poisviennin välillä, jolloin imunestejärjestelmä ei pysty poistamaan kuona-aineita. Häiriö voi johtua imunesteen voimakkaasta lisääntymisestä tai lymfajärjestelmän kuljetuskyvyn heikkenemisestä, esimerkiksi leikkauksen jälkeen.

On tärkeää, että lymfaturvotus tunnistettaisiin ajoissa, sillä hoidon onnistumisen mahdollisuus on suurempi. Ja erityisen suuri merkitys on potilaan omalla aktiivisella itsehoidolla, eli liikuntaan, painonpudotukseen ja -hallintaan sekä ihonhoitoon tulee panostaa.

- Turvotusta voidaan ehkäistä myös ennakoivasti ennen leikkausta. Esimerkiksi ennen yläluomileikkausta kannattaa tulla lymfahierontaan kosmetologille, kertoo Sky-Cidesco -kosmetologi Susa Heimsch Kauneuskeskus Pinjamista.

Kenelle lymfahieronta sopii?

Lymfahierontaa käytetään turvotuksen ehkäisyn lisäksi myös erilaisten iho-oireiden hoitoon, se auttaa unettomuuteen, lihassärkyihin, stressiin, migreeniin, ikääntymisen merkkien ehkäisyyn ja laihduttaessa ihon kimmoisuuden ylläpitoon.

On kuitenkin tärkeää huomata lymfahieronnan ja lymfaterapian erot. Hoitomuotona lymfaterpiaa antavat siihen erityisesti koulutetut fysioterapeutit, ja tämä hoito soveltuu erilaisten toiminnallisten turvotusten ehkäisyyn ja esimerkiksi syöpäleikkauksen, sädehoidon tai ylipäätään vartalon kirurgisten toimenpiteiden jälkeiseen turvotuksen ehkäisyyn. Lisäksi erilaisten vammojen, arpien, säärihaavojen, penikkataudin tai kroonisten sairauksien hoito, kuten reuma ja fibromyalgia, kuuluvat lymfaterapeutin toimialaan.

- Me kosmetologit hoidamme lymfahieronnalla siis vain ehdottomasti terveitä ihmisiä. Ainoastaan ylä- ja alaluomileikkauksen, kauneuskirurgian ja kasvokohotuksen yhteydessä voi tulla kosmetologille lymfahierontaan, mutta silloinkin on tärkeää kertoa terveystaustat, opastaa Pinjamin erikoiskosmetologi Pirjo Voutilainen.

Akuutti infektio, syvä laskimotukos ja pahanlaatuiset kasvaimet, joiden hoito on kesken estävät aina lymfahoidon, on kyse sitten lymfaterapeutin tai kosmetologin antamasta lymfahieronnasta.

Lymfahieronta on äärettömän tehokasta

Lymfahieronta saattaa joistakin tuntua humpuukilta, koska se on äärettömän kevyttä, eikä se ole sellaista hierontaa, johon olemme normaalisti sanan varsinaisessa merkityksessä tottuneet.

Lymfahieronta on kuitenkin todella tehokasta, ja jo pelkkä kasvolymfa auttaa koko kehon imusuoniston herättelyyn. Kosmetologi siis käytännössä auttaa nestettä liikkumaan eteenpäin ja kuljettamaan kuona-aineet pois kehomme kuljetusjärjestelmässä. Lymfahieronta perustuu siis täysin fysiologiaan, eli kehon omaa lymfajärjestelmää autetaan pumppaamaan nestettä liikkeelle.

- Kasvohoito kannattaisi aina ottaa lymfalla, sillä se helpottaa ihon palautumista ja vähentää oireita, jos kärsit esim. aknesta tai ruusufinnistä, Susa sanoo.

- Mutta asiakkaan ei aina itse pidä etukäteen edes tietää tarvitseeko hän lymfahierontaa. Me opastamme ja osaamme kertoa sen kasvohoidon yhteydessä, ja voimme vaihtaa tekniikkaa hoidon aikana, Pirjo jatkaa.

Kuten monissa eri hoitomuodoissa, esimerkiksi perinteisessä hieronnassa, myös lymfahieronnassa sarjahoidolla on merkitystä. Lymfakierto helpottaa ja hoitoon tottuu, mitä useammin hoidossa käy.

Kuinka monta kertaa hoitoa sitten tulisi ottaa, jotta turvotus häviää? Sitä ei Pinjamin kosmetologien mukaan voi tietää etukäteen. Tulokset riippuvat hyvin paljon turvotuksen syystä ja laadusta sekä ihmisestä itsestään. Toisille hoito auttaa muutaman kerran jälkeen, mutta joillekin ei lainkaan, vaikka hoitoa annettaisiin kymmeniä kertoja.

- Terveys on tärkeintä. Jos hoito ei toimi, yleensä syynä on jokin piilosairaus, tai ihan vain se, ettei liiku tai juo vettä riittävästi, Susa sanoo.

Kun kehossa ei ole tarpeeksi nestettä, kudos sitoo sen kiinni itseensä, eikä neste silloin liiku mihinkään. Asiakkaalla itsellään on siis paljon vastuusta hoidon onnistumisessa. Heti lymfahieronnan perään ei esimerkiksi kannata syödä suolaista tai rasvaista ruokaa. Terveellisten elintapojen ylläpito edesauttaa hoitotuloksia. Saunaan tai hikiliikkumaan ei saa hoidon jälkeen mennä, mutta liikunta ennen lymfahierontaa lisää aineenvaihduntaa, ja voi näin jopa tehostaa hoitoa.

Mutta jos tunnistat itsessäsi, ettet normaalisti juo tarpeeksi vettä, on veden juonti syytä aloittaa jo esim. viikkoa ennen lymfahierontaa. Hoitopäivänä ei kuitenkaan kannata tankata liikaa.

- Lymfahierontaa ilman riittävää määrää nestettä kehossa voisi verrata siihen kuin pesisi likapyykkiä liian vähässä vedessä. Pyykki pyörii paikallaan, mutta ei puhdistu, Pirjo pohtii.

Lymfahieronta auttaa kehoa kokonaisvaltaisesti. Sen lisäksi, että nestekierto saadaan liikkeelle, aineenvaihdunta vilkastuu, turvotus vähenee ja elimistö puhdistuu, ihoito rentouttaa mieltä ja tuo hyvää oloa. Keskustele kuitenkin aina etukäteen lääkärisi, fysiologisi ja kosmetologisi kanssa soveltuuko lymfahieronta sinulle.

Liity Facebookissa Beauty by Pinjami -ryhmään, niin pääset katsomaan miten Susa valmistautui yläluomileikkaukseen ja mitä leikkauksen jälkeen tapahtui.

Lähteet:
Saarikko, A., Viitanen, T. & Hartiala, P. (2014). Lymfaturvotus. (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2014; 130(2): 135-43). www.duodecimlehti.fi

Vikgrén Merja. Lymfajärjestelmä (imusuonijärjestelmä). Hoitolatukku.

Kauneuskeskus Pinjami. 2021.